Tunteet tunnetaan kehossa

Otsikon lause muutti elämäni. Olin täysin ällistynyt sanojen merkityksestä mutta olin samaan aikaan hyvin vastaanottavaisessa tilassa, jossa nuo sanat saivat upota syvästi tunteelliselle tasolle.

Tiede vahvistaa tämän tätä nykyä. Muun muassa professori Lauri Nummenmaa on tehnyt arvokasta työtä kehotuntemusten tutkimuksessa Aalto-yliopistossa. Hän on piirtänyt kehosta värikarttoja, jotka osoittavat kuinka tunteet kirjaimellisesti koetaan kehon välityksellä ja missä siellä. Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa, että pää on osa kehoa samoin kuin sen sisältö. Moni meistä on kokenut rakastumisen tunteen ja kuvaillut sitä kuin se olisi kehossa hiukan nousuhumalaa muistuttava keventävä ja kupliva tunne. Tai voimakas viha ja kiukustuminen, kuinka ne saavat punan ja lämmön tunteen nousemaan kasvoille. Kuvaamme monella tapaa kielellisesti näitä kehotuntemuksia: joskus meillä on perhosia vatsassa, sydämemme itkee, pala on kurkussa tai joskus tiukassa paikassa ärsytys kasvattaa kuplan tai jotain vielä rajumpaa otsaan. Suomen kieli on tietysti kaikessa rikkaudessaan loistava kuvaamaan näitä erilaisia kehon tunteita mutta tämän lisäksi Nummenmaan tutkimus osoittaa, että ne eivät ole kulttuurisidonnaisia. Samoja tai saman kaltaisia tunteita tunnetaan kulttuurista ja maanosasta riippumatta, joka kertoo siitä, että kehotuntemukset ovat ihmiselle biologian määrittämiä selviytymismekanismeja, luonnollinen osa meitä.

Mitä tämä tarkoittaa sitten meille tavallisille taatelintallaajille? Ainakin sitä, että tunteita ei välttämättä tarvitse pelätä tai vältellä ja niistä voi iloita kun ne nousevat ja siihen on aihetta. Tai kun suru tai kipu iskee, meillä on lupa ja tila tuntea juuri sitä. Käytännössä, jos esimerkiksi hermostun työkaverilleni kun hänellä on oman tulkintani mukaan ”huono päivä”, minun ei välttämättä tarvitse mennä hermostumiseni mukaan ja pilata sillä omaa fiilistäni. Tämä edellyttää, että olen tutustunut omiin tunteisiini ja olen tietoinen niistä tässä kohdassa vaikka tunteiden kuvaaminen ja nimeäminen voi olla ainakin aluksi vaikeaa. Haluan myös muistuttaa, että käytännössä kukaan ei ole aina tietoinen kaikista tunteistaan. Itselleni terapia oli muiden tapojen ohella loistava paikka edistää omien tunteiden tunnistamista. Jos tunne tuntuu esimerkiksi nousevana kiristyksenä rinnan kohdalla voin huomioida sen ja sitten antaa sen mennä omia menojaan. Luonnollisesti tämä on helpommin sanottu kuin tehty ja vaatii usein harjoittelua. Jonkun todella läheisen, esimerkiksi puolison kanssa homma meneekin sitten usein astetta haastavammaksi. 

Toisekseen, pahimmillaan pitkään jatkuneet tunteet saattavat kroonistua kehossamme eli tunne saattaa alkaa painamaan ajan myötä ja aiheuttaa jopa sairauksia. Tunne-elämän ongelmat tekevät meistä siis haavoittuvaisempia myös fyysisille sairauksille, ihminenhän on psykofyysinen kokonaisuus. Emme mene rikki kun tunnemme, saatamme särkyä siinä tapauksessa jos tunne jää päälle ja pitkittyy, emmekä pysty tiedostamatta päästämään siitä irti. Omasta historiastani vuosia jatkuneiden tunteiden vapautuminen kehosta on ollut todella mullistavaa ja samalla tiellä ollaan edelleen: työssäni terapeuttina ja mindfulness-ohjaajana pyrin edistämään kehon tunteiden tunnistamista.

Sydän edellä mennään. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan kehotuntemuksiin terapiassa.